Tänään oli liikuntaprojektin askelmerkkipäivä. Kyllä se varmaan on vaan niin, että ihmisen tulee liikkua. Miksi se sitten on niin vaikeaa??? Eilen liikuin kyllä, lähes tunnin hikijumppa Emmerdalea katsoessa. Tänään taas kotiintulon, iltaruoan ja läksyjen yhdessä tekemisen jälkeen taas jumissa koneen ääressä... Toisaalta, kyllähän ne sanovat, että tulee pitää lepopäiviäkin treenamisen lomassa, joten en aio tuntea ihan hirveää syyllisyyttä...

Huomenna ajattelin ottaa kameran kantoon, ja lähteä metsästämään keväisiä kuvauskohteita. Ihan hirveästi niitä ei taida vielä olla, kun kevätkin on niin myöhässä, mutta kaipa sitä aina jotain etsimeen tarttuu :) Siinä saa sitten sitä kestävyysliikuntaa, vai mitä se nyt olikaan...

Ruokarintamalla "rehujen" syöminen on jatkunut nyt jo viikon. Tuntuu kyllä siltä, että vatsa voi paremmin, eikä turvotakaan ihan niin kamalasti. Päivällä lounaaksi porkkanapihvejä rakuunakastikkeella, uuniperuna jäi syömättä, kun oli vähän raaka. Illalla kotona jää- ja romainesalaattia, tomaattia ja fetajuustoa höystettynä chiliöljyllä (jota ikävä kyllä lorahti sen verran paljon, että suuta poltti...), lisäksi kaksi palaa ruispaloja polarsulatejuustolla, maasdam-juustolla, kurkulla ja salaatilla. Naminam. Ruokaa suurempi ongelma on tosin juominen. Miksi se veden juominen on niin vaikeaa? Olen yrittänyt muistaa juoda päivän mittaan, mutta päivä toisensa jälkeen huomaan, että nestettä on juotu hädin tuskin litra, kun pelkästään vettäkin tulisi juoda se litra... Kun siitä itseään tarpeeksi usein muistuttaa, niin ehkä sen muistaakin???

Nyt on projektina kuntosalin löytäminen, mikä siinä on, että yhteystiedoissa on sähköpostiosoite, mutta siihen lähetettyyn postiin ei vastata? No, ehkä saan vastauksen jo tämän viikon aikana... ehkä...